Tehokkuus on in

Aikataulujen tekeminen ja suunnittelu on suosikkiajanvietettäni. Kun suunnitelmat toteutuvat, olen tyytyväinen itseeni ja elämä hymyilee. Kalenteri saattaa olla ajoittain täysi, mutta varaan sinne hetket myös liikunnalle, kattoon tuijottelulle ja perheelle. Muuten ei hymyilyttäisi. Saan itsestäni eniten irti, kun on riittävästi tekemistä ja ajattelemista. Jos minulla on liikaa tyhjää kalenterissa, pienemmätkin jutut jäävät tekemättä. Tämän on elämä opettanut. Joskus suunnitelma pettää ja syyllinen olen useimmiten minä itse. Mutta olen opetellut olemaan armollinen itselleni! Olen jopa uskaltanut poiketa joskus suunnitelmasta...

Hidastaminen on muodikasta. Ja hyvä niin, koska selvästikään kaikki eivät ole kovin jalostuneita kalenterinhallinnassa. Jos yksi tai useampi osa-alue valtaa kaikki päivät, eikä jää aikaa levolle tai ystäville, ennemmin tai myöhemmin huomaa elämänsä olevan rempallaan jostain kohdin. Omassa tehokkuusajattelussani lähtökohtana on, että silloin kun tehdään, tehdään kunnolla. Ja sitten kun levätään niin levätään. Siihen ei mahdu juurikaan esimerkiksi tv:n katsomista, mikä on monen kalenterin aikasyöppö. Uskon myös Alex Stubbin metodiin siitä, että tunti liikuntaa antaa kaksi tuntia lisäenergiaa.

Suunnittelu on siis tärkeää. En lillu päämäärättömästi ja voin pitää lupaukseni, kun tiedän mitä on tulossa. Koska tunnen suunnilleen omat rajani, olen opetellut sanomaan myös ei. Toinen tärkeä juttu on se, että teen niitä asioita, joita pidän oikeasti tärkeänä. Työtä ja siinä kehittymistä, omaa perhettä ja ystäviä, seurakuntaa ja omaa hyvinvointia. Mikään ei ole tehottomampaa kuin tehdä jotakin sellaista, mikä tuntuu ajanhaaskaukselta niin itselle kuin muillekin. Teen asioita, jotka palvelevat useimmiten lähimmäisiäni jollain tapaa, mutta saan niistä silloin itsekin paljon. Jos elämäni pyörisi vain oman napani ympärillä, se ei olisi läheskään näin rikasta.

Ja sitten vielä yksi asia. Minulla on usein pitkä lista tekemättömiä töitä. Sekä palkkatöitä, kotitöitä että muuten vaan tekemättömiä töitä. Olen oppinut, että niihin pitää tarttua niin pian kuin mahdollista, muuten takaraivossa on jatkuvasti kasvava lista asioita, jotka haittaavat pakollisten asioiden tekemistä. Kun on saanut yhdenkin tehtyä, saa taas hyvällä omallatunnolla istahtaa sohvalle ja huokaista.

Huh miten täydellistä elämäni onkaan! Kyllä, voin sanoa olevani tällä hetkellä tyytyväinen niihin asioihin, jotka kalenteriani hallitsevat. Aina ei ole siis näin ollut. Toki parantamisen varaa löytyy edelleen, voisin aloittaa vaikka tästä koneen ääressä istumisesta. Ja tiedän senkin, että minun helppo puhua tehokkuudesta, koska saan ihan itse yksinäni hallinnoida omaa elämääni niin kuin lystään. Mutta tiedän myös, että monimutkaisempaakin palettia pystyy hallitsemaan näillä samoilla periaatteilla. Tehokasta kevättä ja kesää!